.jpg)
Ruotsalainen pakkausalan lehti nord emballage, jonka parissa työskentelen, on jo yli 10 vuotta julkaissut uutisia verkkosivuillaan, nykyisin osoitteessa Packnews.se. Niitä on tietenkin voinut lukea myös Suomessa, mutta meistä on koko ajan tuntunut, että paikallisuus on tärkeää kaikissa Pohjoismaissa. Lopulta päätimme aloittaa kansalliset uutissivustot myös Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Olemme näin luoneet ainutlaatuisen pohjoismaisen pakkaustiedon keskittymän, hubin. Siitä on hyötyä kaikille, niin alan toimintaympäristön seuraamisessa kuin markkinoinnissakin.
Suomessa teemme yhteistyötä tunnustetun graafisen alan lehden, Print&Median kanssa. Print&Media näkee pakkausalalla paljon mahdollisuuksia, aivan kuten koko graafinen teollisuus. Yhä suurempi osa painamisesta tapahtuu pakkausten tuotannossa, ja tämän vuoden drupa-näyttelyssäkin on erityinen pakkausosasto. Trendi näkyy yhä selvemmin.
Print&Media ottaa vastuun Packnews.fi-sivustosta, ja lisäksi Print&Media-lehdessä tulee olemaan huhtikuun numerosta alkaen pakkausalaan keskittyvä osio. Lehti tulee tekemään läheistä yhteistyötä nord emballage -lehden kanssa myös toimituksellisen aineiston vaihdossa.
Olemme innoissamme yhteistyöstä kustantaja Jarkko Hakolan ja hänen tiiminsä kanssa. Toivomme, että Suomi tulee arvostamaan Packnews.fi-uutispalvelua ja sen tarjoamia palveluja. Ajatukset ja ideat palvelun kehittämiseksi ovat tietenkin tervetulleita!
Digipainamisen läpimurtovuosi 2016?
Pakkausalan trendit kiinnostavat aina ja erityisesti nyt, kun uusi vuosi on lähtenyt käyntiin. Mitä alan on otettava huomioon ja mitkä ovat kuluttajan toiveet sekä vaatimukset? Monia trendejä on aina nähtävissä. Osa niistä on vaikuttanut jo pitkään, jotkut taas ovat juuri tulleet esiin ja kestävät ehkä vain hetken.
Brändien omistajat tekevät kaikkensa kohdatakseen kuluttajan henkilökohtaisemmalla tasolla, ja me kuluttajat myös odotamme sitä. Henkilökohtaisuus tuo ensimmäiseksi mieleen digitaalisen painamisen, joka tarjoaa ylivertaisia mahdollisuuksia. Yhä useampi markkinointikampanja perustuu digipainamiseen. Paljon puhuttu esimerkki on Coca Colan ”Share a Coke with…”-kampanja, jossa painettiin 800 miljoonaa etikettiä eri henkilönimillä. Kampanja kasvatti Coca-Colan myyntiä Euroopassa 5 prosenttia ja vei yhdeksän prosenttia markkinaosuutta kilpailija Pepsiltä. Nämä ovat todella huomiota herättäviä lukuja markkinoita jo dominoivalta yritykseltä.
On hyvin todennäköistä, että vuodesta 2016 tulee digipainamisen todellinen läpimurtovuosi.
Myös vuorovaikutteiset ja älykkäät pakkaukset näyttävät tekevän läpimurron tänä vuonna. Niissä esimerkiksi painetulla elektroniikalla on suuri rooli. Brändit ovat tästä erittäin kiinnostuneita, mikä kävi ilmi tämän alan järjestön AIPIA:n vuosikokouksessa vuoden 2015 lopussa. Kokouksessa oli vilisemällä brändien omistajia, sekä puhujina että yleisön joukossa. Moni heistä oli sitä mieltä, että toimintamallin, paradigman, muutos on nyt tapahtumassa.
Uusi tekniikka tuo vuorovaikutuksen
Vuorovaikutteiset ja älykkäät pakkaukset voivat auttaa brändejä saamaan aikaan vuorovaikutusta kuluttajan kanssa ja kuluttajaa saamaan lisäinformaatiota ostoksilla. Muutoksen merkit voitiin nähdä Ruotsin televisiossa äskettäin, kun maatalousministeri Sven-Erik Bucht liikkui kaupassa ja skannasi älypuhelimella QR-koodeja. Niiden avulla hän sai lisää tietoa lihasta (josta oli kyse tässä tapauksessa) ja pystyi jäljittämään sen alkuperän aina lehmään saakka. Tämä on tulevaisuutta hänen mukaansa, ja kyseessä oli vain yksinkertainen koodisovellus.
AIPIA:n kokouksessa yksi brändin omistaja painotti sen tärkeyttä, että kaikki alalla toimivat kertovat suunnittelutoimistoille uusien tekniikoiden tarjoamista mahdollisuuksista – joista toimistot eivät hänen mukaansa tiedä juuri mitään. Itse olin hämmästynyt siitä pakkauksia koskevan tietämyksen matalasta tasosta, joka tuli ilmi pakkaussuunnittelua koskevassa puolen päivän seminaarissa Tukholmassa. Tietämys oli lähes kuluttajan tasolla lukuun ottamatta pakkauksiin erikoistuneita suunnittelutoimistoja. Esitelmöijiä kiinnostivat lähinnä erikoiset pakkausratkaisut, jotka eivät vaikuta millään tavalla yleiseen pakkausten suunnitteluun yhteiskunnassa. Suunnittelutoimistojen pitäisi tutustua alan todellisuuteen enemmän, esimerkiksi pakkausalan messuilla, joilla voi saada paljon tietoa ja inspiraatiota. ”Meillä ei ole aikaa” tahtoo valitettavasti olla vakiovastaus.
Teknisesti pakkausala on mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Kasvun suhteen ala ei näytä yhtä mielenkiintoiselta, mikä ilmenee perinteisestä vuosikyselystämme. Alan toimijat ovat optimistisia, vaikka liikevaihdon kasvu on Ruotsissa melko vaatimatonta luokkaa, 1,5 prosenttia tänä vuonna. Se on aivan ok luku, mutta aiemmin alaa hemmoteltiin 4–5 prosentin kasvulla. Tärkeintä on kuitenkin, että koko ajan mennään oikeaan suuntaan. Vuosikyselystämme voit lukea lisää nord emballage -lehden tämän vuoden 2016 ensimmäisestä numerosta.
Toivottavasti vuodesta tulee hyvä myös Suomessa!
.jpg)
.jpg)
